Oskari kummittelee periferiassa

Millä tavalla Lapin ylioppilaskuntaa kuunnellaan valtakunnassa? Miten näin kaukaisen yliopiston ääni kuuluu päättäjien korviin? Kuka meitä edes kuulee?

Oskari kuuntelee. Oskari Nokso-Koivisto (23) on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen ja samalla periferia-alueen kummi. Periferia-alueeseen kuuluu Lapin yliopiston lisäksi Jyväskylän, Oulun, Vaasan, Lappeenrannan, Joensuun sekä Kuopion ylioppilaskunnat. Kummi kuuntelee alueensa aktiiveja, tutustuu paikallisiin ylioppilaskunnan edustajiin, herättelee tiiviimpää yhteistyötä ja pyrkii tuomaan edustamaansa liittoa lähemmäksi jäsenkuntiaan.
– Halusin kummiksi nimenomaan periferia-alueelle. Pääkaupunkiseudun olen nähnyt, joten haluan tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin paikkoihin, kertoo Oskari.

–Tärkeintä kummi-toiminnassa on tiiviimpi verkostoituminen ja tutustuminen. Kun ihmiset tuntevat toisensa henkilökohtaisesti on asioista keskusteleminen ja niistä päättäminen helpompaa. Oskari opiskelee Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa neljättä vuotta puunjalostus-tekniikkaa. Alun perin Nokialta poistunut mies on ennen ylioppilaskuntien liittoa hankkinut järjestökokemusta ylioppilaskuntansa koposihteerinä.

Opiskelijoiden etummainen etujärjestö

Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu Oskarin mukaan hyvää. Yhteistyö liiton hallituksessa on lähtenyt käyntiin hyvällä vireellä ja mies uskoo tuloksia syntyvän.

Oskari kertoo olleensa yllättynyt SYL:n vaikutusmahdollisuuksista valtakunnallisessa päätöksenteossa. Muun muassa Opetusministeriössä SYL on edustettuna työryhmissä, joissa valmistellaan koulutukseen liittyviä asioita. Liiton mielipidettä ja kannanottoja kuunnellaan.

Viime aikoina SYL on keskittynyt tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttamiseen, jotta SYL:n näkemykset tulisivat esille valtakunnallisessa päätöksenteossa. Lähinnä päättäjien huomio yritetään kiinnittää opiskelun maksuttomuuteen, rajoittamattomuuteen, opetuksen laadukkuuteen sekä opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamiseen.

Liitto on myös vaikuttamassa opetusministeriössä valmisteilla olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, joka tulee olemaan voimassa seuraavat neljä vuotta.
– Lisäksi töitä tehdään asumislisän kehittämisessä, opiskelijoiden yleisessä elintasokorotuksessa, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön parissa sekä useissa muissa ikiaiheissa, Nokso-Koivisto selventää liiton toimintaa.

Tutkintorakenneuudistus herättää keskustelua

Tuleva tutkintorakenneuudistus tulee myös olemaan SYL:n suurennuslasin alla.
– Toivottavasti ylioppilaskunnat näkevät tutkintorakenne-uudistuksen mahdollisuutena, jossa käydään läpi kaikki tutkinnot ja niiden sisällöt. Tarkistus on varmasti useissa tapauksissa paikallaan, jotta tutkinnosta voidaan poistaa turhaa ja sinne kuulumatonta pois tai toisaalta lisätä tarpeellista. Nyt on hyvä sauma tehdä tarkennuksia tutkintoihin, vakuuttaa Nokso-Koivisto.

Haasteita tutkintorakenneuudistuksessa riittää. Keskustelua on herättänyt muun muassa se, tuleeko pakollinen kandidaatintutkinto vähentämään maisterintutkintojen määrää. Eriytyykö nämä kaksi titteliä omiksi kouluikseen tulevaisuudessa – saavatko maisterikoulut rinnalleen kandidaattikoulut?

Kehitysyhteistyötä kehitetään

Ylioppilaskuntien liiton hallituksessa Oskarin vastuualueena on kehitysyhteistyö. Kehy-asioissa hän pitää tärkeimpänä tavoitteiden ja keinojen uudelleen miettimistä. Näin saataisiin pidemmän linjan suunnitelmia selvennettyä.
– Koulutus- ja sosiaalipolitiikan edunsaajat ovat paljon lähempänä, kun kehitysyhteistyössä he ovat jossain kaukana. Ketju toiminnasta hyödynsaajalle on pitkä, joten halutut tavoitteet on määriteltävä tarkasti, Nokso-Koivisto pohtii.
– Aikaisemmin aloitettuja projekteja jatketaan, mutta samalla pyritään kehittämään kehitysyhteistyötä parempaan suuntaan.

Ylioppilaskunnista valittujen kehy-aktiivien muodostama Kehitysyhteistyöneuvottelukunta Kenkku pohtii näitä uusia strategioita Nokso-Koiviston johdolla. Lapin ylioppilaskunnan Kenkkujäsen on Reetta Knuuttila.

teksti: Seppo Kärki